Työtuolin säätäminen ja työpisteen ergonomia

Ergonominen työskentelyasento auttaa jaksamaan

Työpisteillä vietetään päivän aikana useita tunteja – usein yhdessä ja samassa asennossa. Pahimmillaan asento on myös vääränlainen, mikä voi aiheuttaa erilaisia vaivoja tuki- ja liikuntaelimistöön sekä sydämelle ja verenkierrolle. Niska- ja hartiakivut sekä selän ongelmat ovat varmasti tuttuja monelle paljon istuvalle. Liikuntaelimistön vaivat ovatkin useimmiten syynä sairauspoissaoloihin. Avaimet hyvän työskentelyasennon löytymiseen ovat tauotuksessa sekä oikeanlaisessa istuma-asennossa.

Istuimisen ohelle on nousemassa yhä enemmän erilaisia tapoja työskennellä. Puoli-istuva asento sekä seisominen työskentelyasentoina ovat muuttuneet yhä suositummiksi sähköpöytien ja korkeiden työpisteiden lisääntyessä. Samalla lisääntyvät myös erilaiset monitilatoimistot, jossa työtilat on määritelty tarpeen eikä käyttäjän mukaan. Muunneltavat työpisteet aiheuttavat haasteita käyttäjille, koska omaa kiinteää työpistettä ei ole. Työergonomian ja työskentelyvireyden kannalta onkin tärkeää, että työpisteellä on säätövaraa, niin istuimessa kuin pöydässäkin. Mutta oikeanlaiset säädötkään ei auta, jos työskentelyasento on väärä.

Työtuolin säätäminen, satulatuolin käyttö ja seisten työskentely

Työtuolissa istuessa täytyy pitää huolta, että istuu tuolin perällä, jotta selkä ottaa kiinni selkänojaan ja ristiselkä saa riittävän tuen. Tuolin etureuna ei saa kuitenkaan painaa polvitaipeita. Kun jalat ovat tukevasti maassa ja hartiat alhaalla, on työskentelykin helpompaa.

Puoli-istuvassa asennossa tärkeää on, että reisien ja vartalon välinen kulma on suuri, jolloin verenkierto paranee ja kuona-aineet pääsevät kehossa liikkeelle, eivätkä jämähdä vyötärölle. Puoli-istuvassa asennossa selkä saa lähes automaattisesti hyvän ryhdin ja alaselän verenkierto lisääntyy.

Vaikka seisominen on luontainen asento, seisoakin voi väärin. Kovalla alustalla seisominen saa jalat helposti lukittumaan suoraksi, mikä voi aiheuttaa kipua etenkin polviin sekä alaselän alueelle. Seisomatyöskentelyn avuksi voi ottaa esimerkiksi seisontamaton tai aktiivilaudan.

Mikään vaihtoehto ei ole ylitse muiden, vaan tärkeintä on olla aktiivinen istuja ja välttää staattisia työasentoja. Sähköpöydällä, työtuolilla ja toisella, aktivoivammalla vaihtoehdolla saa koottua hyvän kokonaisuuden työpisteelle. Paras työskentelyasento on aina seuraava asento.

Hyvä työskentelyasento on kuin hyvä lenkkari – sen olemassaoloa ei huomaa, mutta se tukee oikealla tavalla.