Turun Suomalaisen Yhteiskoulun Lukio (TSYK)

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio on aloittanut toiminnan vuonna 1903. Turun ydinkeskustaan vuonna 1929 rakennettu koulu peruskorjattiin täysin vuonna 2017 vanhaa arvostettua rakennusta kunnioittaen. Peruskorjauksen yhteydessä myös sisustus ja kalusteet uusittiin. Lukiossa opiskelee 700 lukiolaista ja lisäksi työskentelee 50 henkilökunnan jäsentä. TSYK:ssa on yleislinja, valtakunnallinen luonnontiedelinja sekä aktiivinen merilinja. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio on perinteikäs suomalaisen lukiokoulutuksen edelläkävijä. Uudistetut oppimisympäristöt toivottavat tervetulleeksi niin opiskelijat, henkilökunnan kuin vierailijatkin, ja palvelee koulua sen erityistehtävien toteuttamisessa yhtenä Suomen johtavista lukioista.

”TSYK sijaitsee Turun ydinkeskustassa vanhassa kiinteistössä, mutta olemme erittäin dynaaminen koulu, ja opettajamme ovat aktiivisesti mukana projekteissa ja hankkeissa. Vietämme aktiivista kouluelämää ja sisustuksen avulla pystymme vahvistamaan toimintakulttuuriamme”, sanoo rehtori Riikka Lindroos.

Toteutus

Kalustesuunnitelman lähtökohtana on ollut 1929 rakennetun oppilaitoksen ainutlaatuinen historia, arkkitehtuuri, tyyli ja värimaailma. Kalustevalinnoilla on luotu edustava ja lämminhenkinen mutta samalla toiminnallisesti tarkoituksenmukainen kokonaisuus: suunnittelua ovat ohjanneet lukion opetussuunnitelmasta nousevat arjen tarpeet ja TSYKin omasta toimintakulttuurista nousevat tarpeet ja arvot.

”Kouluun valittu värimaailma tukee vahvasti rakennuksen historiaa. Kalustuksessa otettiin huomioon upean jugend-ajan arkkitehtuuri, muotokieli ja tunnelma. Esimerkiksi värivalinnoilla kalusteet sidottiin ainutlaatuiseen oppimismiljööseen sopivaksi: vaalea oliivinvihreä, välimerensininen turkoosi sekä kaunis aamunauringon keltainen”, sanoo sisustusarkkitehti Heidi Hyytiäinen.

Kalustussuunnittelun päälinjat ovat syntyneet opetushenkilöstön ja opiskelijoiden yhteystyönä. Opettajat tekivät ehdotuksia käyttämiinsä luokkatiloihin ja oppilaita haastateltiin yhteisiin tiloihin liittyen, esimerkiksi ruokala on ideoitu yhdessä opiskelijoiden kanssa. TSYK:n ruokasalista tehtiin tila, johon voi pysähtyä yhteisen pöydän ääreen kavereiden kanssa ja tavata ystäviä. Ruokala on kouluruokailukeidas, jossa on erikorkuisilla ja muotoisilla kalusteilla tehty pysähtymispisteitä eri tarkoituksiin. Korkeiden pöytien ääreen voi pysähtyä hetkeksi ja sohvaryhmien parissa voi tehdä ryhmätöitä ja ideoida yhdessä.

Yhteisissä tiloissa kalusteratkaisuilla on haluttu luoda oppimisen tiloja, jotka houkuttelevat itseohjautuvaan opiskeluun yksin tai ryhmissä ja jotka palvelevat tarvittaessa myös samanaikaisopetuksen/-oppimisen tiloina oppituntien aikaan. Aulatiloja ja käytäviä hyödynnettiin tukemaan oppimista. Käytävillä on erilaisia istuinryhmiä ryhmätyöskentelyyn ja sähköllä varustettuja pöytiä, jotta digitaalinen oppimisympäristö toimii osana oppimista ja opettamista: tietokoneet, tabletit ja puhelimet voi helposti ladata. Käytävillä on myös focus-työskentelyyn sopivia akustoituja kalusteita, joihin voi pysähtyä tekemään itsenäisesti töitä. Käytävillä on lisäksi aktiivipyöriä, joihin voi hetkeksi istahtaa aktivoivaan mieltä ja kehoa.

Isku toimitti koulun tiloihin myös hyötykasveille puutarhan. Puutarhassa tullaan kasvattamaan esimerkiksi kahvipensasta ja sitruspensasta, paprikaa, banaania, eri tyyppisiä kuitukasveja ja kausikasveja kuten mansikoita, tomaatteja ja yrttejä. Koulussa näkee myös kuvataidelinjan vahvasti, sillä koulussa on erilaisia kuvataidenäyttelyitä.

Henkilökunnalla on isot tilat, ja opettajanhuone koostuu useammasta huoneesta. Yksi tila on sisustettu hiljaisen työn tilaksi, jossa keskitytään yksintyöskentelyyn.

Lukion kalustamisessa on huomioitu myös ylioppilaskirjoitusten ja koeviikkojen tuomat vaatimukset yksintyöskentelyyn ja tietokoneiden käyttöön. Opetustilojen kalusteet muuntuvat myös sujuvasti yksityöskentelystä erilaisiin ryhmämuodostelmiin tai pinoutuvat tarvittaessa sivuun toiminnallisen oppimisen tieltä. Muunneltavuus mahdollistaa opetusjärjestelyjen joustavuuden ja vastaa oppiaineiden erilaisiin tarpeisiin. Myös kalusteiden korkeussäädöllä ja eri korkuisia kalusteita yhdistelemällä saadaan perusluokkatiloihin uusia ulottuvuuksia (mm. amfiteatteri). Filosofian ja psykologian luokkaan muodostui avara väittelytori, jonka toteutus onnistui erittäin hyvin. Luokkatilan keskelle syntyi sohvista ja pöydistä vastakkain aseteltu kalusteryhmä, johon mahtuu 12 opiskelijaa. Sohvien reunoille muodostettiin korkeammista pulpeteista ja tuoleista katsomo, jossa seurataan keskustelun etenemistä.

”Lukiomme keskeinen arvopäämäärä on sivistys. Se on ajattelun, tahdon ja toiminnan harjoittamista yhteisössä, jonka työskentelytavoissa oikeudenmukaisuus, inhimillisyys ja opiskelijamyönteisyys ovat itseisarvoja. Sivistys on monipuolista tietojen ja taitojen hallintaa, luovuutta sekä kriittistä ajattelua. Se on myös kasvamista eettisyyteen ja yhteisöllisyyteen”, kuvailee rehtori Riikka Lindroos koulun toiminta-ajatusta.

Sisustussuunnittelun kohteeseen on tehnyt sisustusarkkitehti Heidi Hyytiäinen, Isku.