Rahoita työpiste sairauspoissaolokuluissa säästämilläsi rahoilla

Sairauspoissaolot ovat yritykselle kustannus, jonka vastineena yritys saa tekemättömäksi jäänyttä työtä sekä joutuu organisoimaan jo allokoidun työn uudelleen. Sairauspoissaolo aiheuttaa myös työntekijälle tarpeetonta kärsimystä. On selvää, että sairauspoissaolojen vähentymisestä hyötyvät sekä työnantaja että sen tekijä.

Sairauspoissaolon kustannus

Sairauspoissaolojen kustannuksesta puhutaan paljon, mutta sitä tuodaan harvoin esiin lukuna. Absoluuttisia lukuja on vaikea laskea, mutta karkeita arvioita voidaan tehdä suoraviivaisilla malleilla. Elinkeinoelämän keskusliitto on arvioinut yhden sairauspoissaolopäivän maksavan Suomessa keskimäärin noin 350€. Työeläkeyhtiö Varman sairauspoissaololaskurilla laskettuna yhden sairauspoissaolopäivän hinnaksi saadaan 499€ käytettäessä vuoden 2019 mediaanipalkkaa (3140€). Laskurin ohjeistuksen mukaan tämä luku on suuntaa antava ja pätee lyhytaikaisille tilapäisille poissaoloille. Tästä saadaan hyvät suuntaviivat yhden sairauspoissaolopäivän yksikkökustannukseksi.

Yhden sairauspoissaolopäivän hintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten sairastuneen henkilön ansiotaso sekä työn kriittisyys ja tarve uudelleenjärjestelylle. Laskurilla voidaan todeta etenkin ansiotason voimakas merkitys laskelmassa. Käytettäessä Tilastokeskuksen ammattiluokittain jaoteltuja mediaanipalkkoja laskurilla saadaan esimerkiksi toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijän sairaspoissaolopäivän hinnaksi 430€ ja erityisasiantuntijan 651€.

Yksiköstä päästään kokonaisuuden tasolle työaikatutkimusten avulla. Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisema Työaikakatsaus 2014 osoittaa sairaudesta johtuvien poissaolojen vievän keskimäärin 4,3% teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Näin ollen voidaan johtaa sairauspoissaolojen aiheuttavan noin 4845€ vuotuisen kustannuksen työntekijää kohden laskurin, mediaanipalkan sekä poissaoloprosentin perusteella. Tätä lukua on helppo verrata omaan työympäristöön ja arvioida vuotuisia sairauspoissaolojen kokonaiskustannuksia. Työntekijöiden määrästä riippumatta numerot tuntuvat suurilta – ja sitä ne ovatkin.

Sairauspoissaolot Suomessa

Jotta sairauspoissaoloja voidaan vähentää, täytyy ymmärtää niiden luonne ja etenkin niihin johtavat tekijät. Sairauspoissaolot jakautuvat karkeasti lyhyisiin sekä pitkiin sairauspoissaoloihin. Pitkistä sairauspoissaoloista kertyy kattavat tilastot ja kirjaukset jo pelkästään Kelan sairauspäivärahan takia. Kelan tilastoista nähdäänkin, että pitkien sairauspoissaolojen diagnoosit liittyvät yleisimmin mielenterveyteen tai tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.

Lyhyiden sairauspoissaolojen suhteen tilanne on toinen. Kirjavat käytännöt yksityisen- ja julkisen sektorin välillä omailmoituskäytäntöjen sekä terveydenhuollon monien kanavien johdosta vaikeuttavat kokonaiskäsityksen muodostamista. Yksityisen sektorin dataa löytyy kuitenkin esimerkiksi Terveystalolta. Vuonna 2017 yleisimmin tehty diagnoosi 1,2 miljoonan suomalaisen otannalla oli ylähengitysteiden infektio. Kuitenkin flunssat ja muut hengitystieinfektiot olivat vasta neljänneksi yleisin sairauspoissaolon syy pitkien sairauspoissaolodiagnoosien jälkeen.

Kuntasektorin yhtenäiset kirjaamistavat mahdollistavat paremman kokonaiskuvan saamisen lyhyiden ja pitkien sairauspoissaolojen suhteesta toisiinsa. Kuntasektorilla arvioidaan lyhyiden sairauspoissaolojen muodostavan noin 60–65% kaikista sairauspoissaolokerroista sekä 20–24% kaikista sairauspoissaolopäivistä. Luvut tukevat Terveystalon listaamien diagnoosien yleisyyttä, sillä ylähengitystieinfektion voidaan ajatella kuuluvan pääosin lyhyisiin sairauspoissaoloihin ja vastaavasti mielenterveys sekä tuki- ja liikuntaelimet pidempiin sairauspoissaoloihin. Asia ei kuitenkaan ole mustavalkoinen, sillä Kelan sairauspäivärahoista 1,6% kohdistui äkillisiin ylähengitystieinfektioihin vuonna 2019 eli infektiot voivat johtaa myös pidempään poissaoloon. Näiden aineistojen pohjalta saadaan kuitenkin jo hyvät suuntaviivat lyhyiden ja pitkien sairauspoissaolojen syiden jakautumisesta kokonaiskustannuksissa.

ISKU+ kalusteet vähentävät sairauspoissaoloja

Antimikrobisten pintamateriaalien on näytetty vähentävän infektioriskiä, kun materiaaleja hyödynnetään keskeisillä kosketuspinnoilla. Teknologian hyödyntäminen on lähtöisin sairaaloista, josta konsepti on hiljalleen levinnyt kohti muita arkipäiväisiä työympäristöjä. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa antimikrobisten kosketuspintojen on todistettu vähentävän jopa 58% infektioita teho-osasto-olosuhteissa, jossa hygienia on jo muutenkin osana tekemisen keskiötä. Myös ISKU yhteistyökumppaneineen on tutkinut antimikrobisia pintoja jo vuodesta 2013 ja saanut vastaavia tuloksia kouluympäristöstä. Taatilan koulussa poissaoloja havaittiin 52% vähemmän verrattaessa antimikrobista, ISKU+ kalustettua, luokkahuonetta verrokkiinsa. Nämä tutkimukset yhdessä lukuisten muiden kanssa antavat näkymän antimikrobisten pintojen potentiaaliin sairauspoissaolojen ehkäisemisessä.

Text-Isku+3

Lopuksi

Aiemmin esitellyn laskelman mukaan jokainen työntekijä tuottaa keskimäärin noin 4845€ kustannuksen yritykselle sairauspoissaoloillaan joka vuosi. Etenkin lyhyet sairauspoissaolot liittyvät usein infektioihin, jotka pahimmillaan leviävät työyhteisössä. Antimikrobisilla kosketuspinnoilla nähdään potentiaali puolittaa nämä kustannukset. Saavutetulla säästöllä voidaan rahoittaa esimerkiksi uusi työpiste työntekijälle, jolla avautuu samassa mahdollisuus käyttää kyseistä työpistettä noin yhden työviikon enemmän per vuosi. Seuraavan vuoden säästölle voikin jo keksiä muita suunnitelmia.

Ota yhteyttä

  1. Elinkeinoelämän Keskusliitto: https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/jan-schugk-bloggaa-sairauspoissaolot-vahentyneet-mika-on-diagnoosi/#spf-ty%C3%B6aikakatsaus

  2. Työeläkeyhtiö Varma: https://www.varma.fi/muut/laskurit/poissaololaskuri/

  3. Tilastokeskus: https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html

  4. Elinkeinoelämän Keskusliitto, Työaikakatsaus 2014: https://ek.fi/wp-content/uploads/Tyoaikakatsaus-2014.pdf

  5. Kela, Sairausvakuutustilasto 2019: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/317245/Kelan%20sairausvakuutustilasto%202019.pdf?sequence=4&isAllowed=y

  6. Terveystalo: https://www.terveystalo.com/fi/Tyoterveys/Ajankohtaista/Uutiset/Nain-Suomi-sairasti-2017/

  7. Potilaan lääkärilehti: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/lyhyen-sairauspoissaolon-omailmoituskaytannosta-hyotyvat-kaikki/

  8. Copper Surfaces Reduce the Rate of Healthcare-Acquired Infections in the Intensive Care Unit https://www.jstor.org/stable/10.1086/670207#metadatainfotab_contents

  9. Taatilan koulu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121120914