Nummikeskus

Nummikeskuksen siirtymätilat huokuvat levollisuutta, ne on suunniteltu kutsuviksi kohtaamisen paikoiksi niin oppilaille kuin koulun aikuisillekin.

Strategiset tavoitteet todeksi yhteistoiminallisella suunnittelulla

Nummikeskushanke sai alkunsa ensisijaisesti alakoululaisten uusien tilojen tarpeesta. Sisäilmaongelmien vuoksi vanhat tilat osoittautuivat käyttökelvottomiksi, ja ne jouduttiin purkamaan. Suunnitteluprosessin edetessä hanke kasvoi palvelukeskukseksi, jossa on yhtenäiskoulu, neuvola, esiopetus, kirjasto, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluita sekä erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden palveluita. Nummikeskuksen suunnittelun aikaan Hämeenlinnan kaupunki noudatti painotetusti lasten ja nuorten palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa elämänkaarista ajattelumallia. Mallissa lasten ja nuorten kasvu ja kasvatus nähdään vauvasta teini-ikään kestävänä vuosien jatkumona, joka parhaimmillaan tapahtuu samojen aikuisten läsnä ollessa. Hämeenlinnan kaupungin tavoitteena on tuoda lasten ja nuorten palveluja yhteen myös rakentamisen kautta: yhdistämällä päiväkoteja ja kouluja samaan rakennukseen, tuomalla nuorisotyöntekijät kouluihin ja rakentamalla neuvoloita päiväkotien yhteyteen.

Malli nykypäivän rakentamiselle

Nummikeskus on rakennettu ympäristö, jonka tarkoitus on innostaa ja inspiroida muitakin koulujen kehittämisestä ja rakentamisesta vastaavia toteuttamaan hankettaan uudella, toiminnallisella ja keskustelevalla mallilla. Hanke on ollut eräänlainen oppimatka kaikille hankkeen osapuolille. Etenkin kiireellinen aikataulu toi haasteita alkuvaiheiden toteuttamiseen. Jotta peruutusaskelilta olisi matkan varrella vältytty, olisi tulevien käyttäjien edustajia ollut hyvä ottaa aikaisemmin mukaan suunnitteluun, joitakin päätöksiä olisi ollut hyvä olla tehtynä ennen hankkeen aloittamista ja keskeisiä käyttäjiä olisi ollut hyvä olla mukana useampia.

Malli, jolla Nummikeskus toteutettiin, on suositeltava malli nykypäivän rakentamiselle. Se, että suunnitellaan isolla joukolla ja mietitään rakennuksen tulevia toimintoja etukäteen, luo hankkeelle monimuotoiset lähtökohdat.

”Toivomme, että alueen yhteisöä samaan tilaan kokoava Nummikeskus edistää myös käyttäjiensä yhteisöllisyyttä, suvaitsevaisuutta, ymmärrystä ja kaikenikäisten ihmisten aktiivista elämää”, kertoo Hämeenlinnan strategiajohtaja Markku Rimpelä.

Nummikeskuksen opetustilat avautuvat ja sulkeutuvat tarpeen mukaan mahdollistaen tilojen ryhmittelyn pienryhmätiloiksi ja avoimiksi suurryhmätiloiksi yhteisopetusta varten. Oppimisalueet ovat monipaikkaisia ja kalustukseltaan taipuisia.

Koulun sydän on ilmiöaula. Se on varustettu tutkivan oppimisen tilaksi, jonka keskeltä nousevat portaat kohti taivasta. Kattojen yläpuolelta voi tähyillä avaruutta, tarkkailla lintujen liikkeitä tai havainnoida sääilmiöitä.

Nummikeskus on uuden edessä

Koulussa sisustettiin ja kalustettiin suuria avoimia oppimisympäristöjä, jotka ovat monipuolisesti muunneltavissa eri oppiaineiden sekä erilaisten oppimistilanteiden tarpeisiin. Avoimet oppimisympäristöt mahdollistavat tilojen ryhmittelyn pienryhmätiloiksi ja laajoiksi avoimiksi tiloiksi yhteisopetusta varten. Pesämäisillä sohvaratkaisuilla ja seinäkkeillä tiloihin saadaan rajattua pienryhmä- ja vetäytymistiloja. Tilat on suunniteltu siten, että kaappien ja sohvaryhmien yli näkee seisten, mutta istuttaessa rajaava kaluste rytmittää tilaa ja tuo rauhaa. Tämä helpottaa myös ison tilan hahmottamista.

Avoimet oppimisympäristöt ovat jatkuvassa liikkeessä: ne avautuvat ja sulkeutuvat tarpeen mukaan ja kalusteet vaihtavat paikkaa päivittäin jopa useampaan kertaan. Kalusteet valittiin niin, että avointen oppimisympäristöjen muokkaaminen on mahdollisimman sujuvaa ja sujuu helposti myös pienemmiltäkin oppilailta.

Nummikeskuksessa tehdään suomalaisen koulutuksen historiaa, kun avoimen oppimisen pedagogiikka otetaan kerralla käyttöön koko yhtenäiskoulussa. ”Odotuksemme lukuvuoden aloitukseen ovat olleet korkealla, onhan tilat suunniteltu toiminnan ehdoilla. Avoimet oppimisympäristöt mahdollistavat yhteisopettajuuden ja ryhmien yhdessä työskentelyn, mikä on myös pedagogisesti järkevää. Avoimia oppimisympäristöjä ei ole toistaiseksi paljon käytössä yläkouluissa, joten pääsemme tekemään jotain uutta”, tiivistää Nummikeskuksen rehtori Kati Hirvonen tunnelmia lukuvuoden alkaessa.