Suomi
English

Aurinkovuoren koulu

Aurinkovuoren koulu on tulevaisuuteen suuntautuva, monipuolinen ja toiminnallinen oppimisympäristö. Tilojen laaja yhteiskäyttö edellyttää, että kalusteet soveltuvat koko käyttäjäkunnalle. Ensimmäisessä kerroksessa toimivat paja- sekä kieliluokat ja niiden käyttäjien iän vaihtelu on suurin. Toisessa kerroksessa opiskelevat luokat kolme ja neljä. Kolmannessa kerroksessa opiskelevat luokat viisi ja kuusi. Kolmanteen kerrokseen keskittyvät myös koulun hallinnolliset tilat ja oppilashuolto. Erityisluokkien oppilaskalusteille asetettiin erityisiä vaatimuksia muun muassa äänettömyyden suhteen. Koulun väriteemat vaihtelevat kerroksittain.

"Tilojen joustavuus, muunneltavuus ja mahdollisimman laaja yhteiskäyttö, myös iltaisin, on ollut suunnittelun perusta."

Aistiystävällinen ja akustinen kokonaisuus

Koko koulu ympäristöineen on hyvinvointia ja oppimista tukeva, aistiystävällinen, vireysvyöhykkeiltään vaihteleva ja tarinallinen oppimisympäristö. Stress free area® -koulussa muodoilla, materiaaleilla, väreillä ja äänimaailmalla luodaan sopivaa vireystilaa. Koulun säilytystila- ja kaappiratkaisuissa tavoitteena on pölytön ja roskaton koulu, jolloin tiloihin valittiin ovelliset kaapit.

Arkkitehtinä ja pääsuunnittelijana toimi Arkkitehtuuritoimisto Kari Järvinen.

Hankesuunnittelussa mukana Isku Interior Oy:n Marja Koppila, käyttäjät ja pääsuunnittelija.

Stress free area® -konseptisuunnittelijana toimi Margit Sjöroos, Conbalance Oy.

Aurinkovuoren koulu

Aurinkovuoren koulu on uudisrakennuskohde, jossa toimivat yleisopetuksen vuosiluokat kolmesta kuuteen, erityiskoulun luokat ensimmäisestä yhdeksänteen sekä kunnan nuorisotoimi. Erityiskoulun luokat toimivat neljässä ryhmässä, joista yksi on harjaantumisluokka lievästi kehitysvammaisten ja autististen opetukseen.

Yhteensä koulussa on noin 280 oppilasta. Rakennus liittyy kiinteästi Vääksyn Yhteiskouluun, jossa toimivat vuosiluokat seitsemästä yhdeksänteen ja lukio. Muina toimijoina uudessa oppimisympäristössä ovat muun muassa Wellamo-opisto, nuorisoyhdistykset, nuorten toimintaryhmät, nuorisobändit, seurakunnat sekä paikalliset urheiluseurat ja -järjestöt. Tilojen joustavuus, muunneltavuus ja mahdollisimman laaja yhteiskäyttö, myös iltaisin, on ollut suunnittelun perusta.