WHO:n Maailman Antibioottitietoisuus -viikko – suomalainen teknologia tappaa vastustuskykyisiä mikrobeja

Tällä viikolla vietetään WHO:n Maailman Antibioottitietoisuus -viikkoa. WHO haluaa sen avulla kiinnittää huomiota maailmanlaajuiseen vaaraan, jonka aiheuttaa antibiooteille vastustuskykyisten mikrobien lisääntyminen. Suomessa kehitetyt antimikrobiset pinnat ja kalusteet tuovat tehokkaan lisän taisteluun tällaisia mikrobeja vastaan.

Antibiootit ovat yksi terveydenhuollon suurimmista keksinnöistä. Nyt tuo keksintö on vaarassa maailmanlaajuisesti, sillä antibiooteille vastustuskykyisten eli antibioottiresistenttien mikrobien määrä kasvaa nopeasti antibioottien liika- ja väärinkäytön seurauksena. Koska lääkkeet eivät tapa kaikkia mikrobeja, jäljelle jäävät pystyvät muuntautumaan yhä vastustuskykyisemmiksi. Ja mitä enemmän antibiootteja käytetään, sitä enemmän vastustuskyky lisääntyy.

Tämä on johtanut siihen, että monien sairauksien, muun muassa tuberkuloosin, keuhkotaudin ja tippurin hoito on käynyt vaikeammaksi. Myös leikkausten riskit kasvavat. Terveydenhuollon kustannukset kasvavat, sairaalahoidot pitkittyvät ja kuolleisuus kasvaa.

Suomessa on käytössä antimikrobista teknologiaa, jonka avulla valmistetut kalusteet ja pinnat tappavat niille asettuvia mikrobeja mekaanisesti. Tällöin mikrobeille ei jää mahdollisuutta sopeutua ja kehittyä. Isku hyödyntää antimikrobista teknologiaa omassa tuotannossaan. Kaikki sen mallistossa oleva tuotteet voidaan valmistaa myös antimikrobisista materiaaleista.

WHO peräänkuuluttaa asennemuutosta antibioottien määräämisessä ja käytössä. Isku Healthin johtaja Anne Laitinen peräänkuuluttaa asennemuutosta myös julkisessa kalustamisessa.

”Suurin osa kaikista tartuntataudeista välittyy kosketuksesta tai erilaisten pintojen kautta. Yhteiskäytössä oleva työpöytä on satoja kertaa likaisempi kuin wc-istuin. Siksi työpaikoilla, kouluissa ja terveydenhuollon yksiköissä pitäisi investoida mikrobeja tappaviin pintoihin ja kalusteisiin. Kansalaisten pitäisi myös vaatia sellaisia. Hintaero perinteisesti valmistettujen ja antimikrobisten kalusteiden välillä ei ole merkittävä”, Laitinen sanoo.

Antimikrobisia materiaaleja on tutkittu Suomessa EU:n rahoittamissa HygTech ja HygLi-hankkeissa. Antimikrobista teknologiaa hyödyntävät yritykset ovat perustaneet HygTech Allianssin, johon kuuluvat Iskun lisäksi Abloy, Korpinen, Lojer, Oras ja Teknos.

Suomessa on julkaistu mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017–2021. Siinä kuvataan mikrobilääkeresistenssin torjunnan nykytila Suomessa. Toimenpide-ehdotuksissa keskitytään korjaamaan havaitut puutteet ja esitetään toimenpiteitä, joilla mikrobilääkeresistenssin torjunnan eri osa-alueita voidaan jatkossa vahvistaa.

Lisätietoja :
Johtaja Anne Laitinen, Isku Health 050 436 7050, anne.laitinen@isku.com
www.isku.com/health/julkiset-tilat

WHO:n Maailman Antibioottitietoisuus -viikko
www.who.int/campaigns/world-antibiotic-awareness-week/en/

Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017–2021:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79886

 


Isku on suomalainen Eino Vikströmin vuonna 1928 Lahteen perustama perheyritys. Iskun tuotteet ja palvelut ovat tunnettuja korkeasta laadustaan. Isku suunnittelee, valmistaa ja markkinoi kalusteita, palveluita sekä kokonaisvaltaisia sisustusratkaisuja koteihin ja kaikkiin julkisiin tiloihin, kouluihin, toimistoihin ja terveydenhuoltoon. Suomessa Isku toimii omien myynti- ja palvelukeskusten kautta. Kotimaan kattavan palveluverkoston lisäksi Isku toimii Pohjoismaissa, Baltiassa, Puolassa, Venäjällä, Lähi-idässä sekä toteuttaa projekteja ympäri maailmaa. Isku on keskittänyt koko tuotannon Lahteen. Isku on sertifioinut laatu-, ympäristö ja turvallisuusjärjestelmänsä ja ne ovat ISO 9001-, ISO 14001- ja OHSAS 18001-standardien mukaiset. Lisäksi Iskulla on oman tuotannon kattava PEFC (CoC) järjestelmä eli kaiken Iskun käyttämän puun alkuperä on tunnettua ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tuotettua.